bymikaelas
1393.jpg

Blogi

Esiteini-iässä

Vuonna 2007 olin tienristeyksessä. Valmistuin koulusta ja minulla oli oman alani töitä, erittäin onnekas ja harvinainen tilanne siis. Silti se tilanne ja elämä ei tuntunut oikealta, ongelma lähinnä oli se, että asuin silloin Vaasassa. Vaasa on kaunis kaupunki, mutta se ei ole minun kotikaupunkini. Tunsin olevani liian kaukana kaikesta. Siitäpä alkoi pohdinta, että mitä nyt seuraavaksi? Fakta on se, että valokuvaaja ei löydä työpaikkaa, sillä sellaisia ei ole (paitsi mulla harvinaisesti kyllä oli, mutta Vaasassa). Valokuvaajan on itse luotava työpaikkansa, eli olla yrittäjänä. Silloinen puolisoni heitti idean ilmaan yrittäjyydestä, kuukausi siitä minulla oli liiketila Hämeenlinnassa. Miksi Hämeenlinna? Siinä kävi vähän niin, että kartta kädessä Suomen maata katselin ja olin selvittänyt paikkakunnat minne kannattaisi uuden valokuvaajan mennä. Hämeenlinna nousi ykköseksi. Tammikuussa 2008 löysin itseni Turengista, tyhjästä asunnosta yksin ja minulla oli tyhjä liiketila Hämeenlinnan keskustassa. Mies ja huonekalut seurasivat myöhemmin perässä. En tuntenut ketään eikä minulla ollut valmista asiakaskuntaa. Pakko myöntää, että hiukan oli jännät pöksyssä, mutta luotto tulevaan ja itseeni oli kyllä kova, ikää 26 vuotta. Kymmenen vuotta myöhemmin, en voi muuta kuin nostaa hattua sille 26 vuotiaalle rohkealle, joka tuollaisen muutoksen uskalsi tehdä. Nyt vanhempana tuntuu haastavalta ajatukselta tehdä jotain noin radikaalia. Kymmenen vuotta tuli tänään täyteen siitä, kun avasin oveni Kasarmikadulla ensimmäistä kertaa. Muistan edelleen ensimmäisen asiakkaani, yksivuotias pikku neiti. Hän ei ollut kovinkaan innoissaan kuvauksesta ja jouduimme yrittämään toiseenkin otteeseen kuvata. Nyt hänkin on jo esiteini-ikäinen!

 Ensimmäinen asiakkaani Nella <3

Ensimmäinen asiakkaani Nella <3

Näihin vuosiin mahtuu niin paljon kuvattavia, että voimme puhua jo tuhansista kuvauksista ja tuhansista kohtaamisista. Se on arvokas kokemus. Monen Hämeenlinnalaisen kodissa on minun ottama valokuva, sitä on joskus vaikea ymmärtää. Jokainen kohtaaminen ja kuvaus on opettanut eteenpäin ja kehittänyt. Kun minua kehutaan siitä, että osaan hyvin ohjeistaa kuvattavaa tai osaan käsitellä lapsia erityisen hyvin, on se pitkän ja vankan kokemuksen tulos. Vuonna 2008, maailma oli hyvin erilainen, Facebook oli vasta perustettu nettisivuja ei ollut läheskään kaikilla yrityksillä, ja kyllä, yhteistietoni oli puhelinluettelossa! Sitä tuntee itsensä dinosaurukseksi, kun nykyään seuraa nuoria uusia tulokkaita alalla, kuinka erilaista se on nykypäivänä aloittaa valokuvaustoiminnan. Kun kaikki tieto on saatavilla netin ihmeellisessä maailmassa, eikä sinun tarvitse yksin puurtaa työssäsi, vaan on erilaisia yrittäjä ja valokuvaajaryhmiä Facebook täynnä. Ihana kehitys! Oma polku on ollut pidemmän ja vanhemman (vaikeamman) kaavan mukaan.

Suhteeni yritykseeni on pisin "parisuhde" jossa olen elämäni aikana ollut, ja kuten pitkiin parisuhteisiin kuuluu, on ollut sekä hyviä että huonoja hetkiä. Jopa se seitsemän vuoden kriisikausi tuli ja otti koville, silloin teki mieli heittää hanskat tiskiin. Onneksi siitä kriisistä selvittiin ja nykyään pidämme toisistamme ehkä jopa syvemmin kuin ennen. Nyt lähtee yrityksen polku esiteineydestä kohti aikuistumista ja selkeiden tavoitteiden ja vähemmän harha-askelien saattamana. Ala muuttuu kovaa vauhtia, kilpailu on kovaa ja tekniikka kehittyy. Enää koulusta ei valmistu valokuvaajia vaan se nimike on eri. Olemme media-alan osaajia. Onko meitä työkseen valokuvausta tekeviä 10 vuoden päästä enää kuinka paljon jäljellä? Toivottavasti. Olen koittanut miettiä mitä muuta voisin elääkseni tehdä, en ole vielä keksinyt vaihtoehtoa. Onneksi ei ole tarvinnut.

Tämän 10 vuoden kunniaksi haluan tarjota vuoden 2008 1- vuotis asiakkailleni "esiteinikuvauksen" ilmaiseksi, muille esiteineille kuvaus -50% ( Tuotteet ostetaan ja maksavat erikseen). Tarjous voimassa koko vuoden!